(Ei liity mitenkään tämän blogin aiheeseen). Glup. Ny tuloo (prkl) oikiasti relattua. Tierä sitte onko sen enempää relana, josson romuna? Mutta niivvaa kävi, jotta ny o sitte jalakapöytä särki. Rasitusmurtuma?
Mullon jo pitkähä ollu toises kintus oireeta varpahis. Siis varpahis! Pikkuusessa ja siinä toises sen viereeses. Mutten oo kiinnittäny siihe sen kummemmin huamiota. Menny vaa tyynesti ku ellun kana. Vai menöökö ne kanat? Varmaha joku sisäkiarto askelees. Muttei pyhänä tuntunu miltää, mihinään.
Kyllä moon tienny ettei nykyyset niket oo mulle parhaat maharolliset, mutten tajunnu jotta näillä vähillä kilometriillä tällääsiä trukoomia sattuus. Ny vaa levätähän ja katotahan. Nii ja keskitytähän siihen oleellisehen eli äireeksi -projektihi. Ainakaa ei tuu ropalle liikaa fyysisen rääkin kautti ressiä.
Ja toiseksi projektiksi otan (jos vaa tästä yhtää tokenen): jalaat kuntohon osa III. Moon siis oikiasti tosisnani aloottanu tämän jo kahtehen kertaha aiemminki. Viime syksynä viimmeeksi. Vapaita painoja salilla, korea, tasapainoolua lauralla (nilikan reeniä) ja jalakapohjien jumppaa. Näin on tehtävä. Ens viikosta alkaen. Ny vaa kanaallaan.
