29.4.2014

Suunnittelukäynnillä

Näin suunnittelukäynnistä etukäteen unen, jossa meille ei kerrottu hoidosta mitään, minua ei ultrattu ja olimme yhtä kysymysmerkkiä sen jälkeen kun lääkäri oli työntänyt meidät ovesta ulos.

Todellisuudessa käynti oli ihan muuta. Tunnin aikana meille esiteltiin hoidon eteneminen päivä päivältä, kirjoitimme hoitosuostumuspaperit, tulin ultratuksi ja sain ohjeet mitä lääkkeitä hakea ja kuinka paljon. Kuulimme hoitoon sisältyvät riskit (ennenaikaisuus + 4 %, alhaisempi syntymäpaino x %, kromosomipoikkeavuuksien esiintyminen, lapsen epämuodostumat +1 %, kohdun ulkopuolisen raskauden ja keskenmenon riski, hyperstimulaatio), ja sen, että jonkun täysikäisen tulee hakea minut punktion jälkeen kotiin, eikä esimerkiksi asuntokauppoja kannata tehdä punktiopäivänä (tä?).

Lisäksi saimme tietoa onnistumisprosenteista tuoresiirrosta ja pakastetun alkion siirrossa, tällä tavalla alkunsa saaneiden lasten kehityksestä ja koulutumenestyksestä sekä katselimme hinnastoa.

Ultrassa oikealla puolella oli n. 15-20 pienen pientä rakkulaa. Vasemmalla puolella näkyi keltarauhanen ja rakkuloita suurin piirtein saman verran kuin oikealla. Sen perusteella Puregonia määrättiin alkuun 125. Pistelyt aloitan kp 2 eli näillä näkymin (nyt kp 22) ensi viikon perjantain-sunnuntain aikana.

Kaiken kaikkiaan olo on toistaiseksi tyyni. Ehkei sentään luottavainen..Paremminkin realistinen.

Lääkäri oli eri kuin meitä yleensä hoitanut (koska oma oli lomalla)  ja ehkä hänen asiallisuus ja rauhallisuus sopikin minun kemioihin paremmin kuin omamme iloisuus ja empaattisuus. (Kyllä! Tykkään umpisuomalaisesta asiallisuuslinjasta, höystettynä ripauksella huonoa huumoria)

Tämä lääkäri ei pitänyt unettomuutta esteenä tai syynä lykätä hoitojen aloittamista. Totesi, jos/kun raskaus alkaa, tulee piste unettomuudellekin. Eilisestä tepariakäynnistä en muuten tullut hullua hurskaammaksi. Suositukseksi sain mindfulnessia, koska kuulosti siltä, että en saa ajatuksia rentoutumaan/katki tms. Yöllä valvoessani olinkin melkein ilmoittautumassa viikonloppukurssille. Matkalla klinikalle puhuin kurssista miehelle, joka ajatteli asian rahan kautta ja piti 300 euron kurssia älyttömänä. Siltä se itsestäkin päiväsaikaan tuntuu. Yöllä sen sijaan kaikki oljenkorret tuntuu tarpeellisilta katsoa.

9 kommenttia:

  1. Mukavaa, että käynti meni hyvin. Ja kylläpäs pääsettekin nopeasti toteuttamaan ensimmäistä IVF:ää. Mulla on aamuöisin unettomuutta ja heti herätessä mielessä pyörii nämä kaikki lapsettomuusasiat. Tänäänkin aamuyöstä mietin vasenta munasarjaa, kun se koko ajan ilmoittelee olemassaolostaan sekä jotain vuotojuttuja o_O

    Olisi kiva saada välillä muuta ajateltavaa, mutta minkäs teet.

    Kovasti voimia tähän uuteen koettelemukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Kyllä hetkittäin tosiaan toivoo, että alkais sattua ja tapahtua vaikka mitä ihmeellistä/kiireellistä, ettei muutamaan viikkoon ajattelisi asiaa...Mutta yön pimeinä tunteina ne ajatukset kömyävät jostain alitajunnasta.

      Poista
  2. Hyvä, että saitte suunnittelukäynnillä paljon tietoa. Hyvä, että toinen lääkäri ei ollut aivan kauhea. Itsekin tykkään juuri tuollaisista umpisuomalaisista asiallisista tyypeistä. Oma lääkärimme ei turhia jaarittele eikä ole mikään kovin empaattisen oloinen.

    Meidän lääkäri nyt suositteli IVF-hoitoa heti seuraavaan kiertoon, että kierronpäivälle kaksi sitten heti käyntiaika. Epäselväksi jäi, että olisiko se sitten tuollainen suunnittelukäynti vai mikä. Tarvitsisi ehkä soittaa klinikalle, niin kovasti pelkään munarakkuloiden kasvatusta ja punktiota, kaikkea siihen liittyvää.

    Tsemppiä IVF:ään. NYt tuntuu siltä, että tulemme kyllä perässä siihen hoitoon, mutta ehkä ensin katsotaan tämä viimeinen inseminaatio loppuun.

    Unettomuus on ihan kaameaa, kärsin siitä itse pitkään. Kaikki tsemppini sen kestämiseen, se on nini rankkaa, varsinkin öisin.

    VastaaPoista
  3. Kiitos. Kyllä kieltämättä minuakin pelottaa ja varmaan kun piikittelyt alkavat stressikerroin nousee pilviin.

    Lyhyessä kaavassa ainakin tuolla klinikalla 2. päivänä alkaa Puregonin piikittely. Pitkässä käsittääkseni jo edellisen kierron puolella. Minusta tuntuu, että tämä kevät on aika hyvää aikaa tällaiselle hoidolle. Olo on virkeämpi ja asiat tuntuu hieman kevyemmiltä (mikähän siinäkin on?)

    VastaaPoista
  4. Hienoa että hommat etenee, mutta harmi että ivf-hoitoihin jouduitte. Ei niitä piikkejä kannata pelätä tai stressata, ja muutenkin yrittää olla stressaamatta...vaikka se lähes mahdotonta onkin. Toivon koko sydämestäni että tämä ensimmäinen hoito tuo teille toivotun tuloksen.

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Heippa!
    Täällä uusi lukijasi, joka kovasti toivottaa onnea tulevaan! Meillä ikää ja yritystä takana saman verran. Jään mielenkiinnolla odottamaan tulevia kirjoituksiasi!

    VastaaPoista