Jos siirto päivä on pp0, niin tänään on pp10, mutta hedelmöittyminen tapahtui kaiketi jo punktio päivänä ja silloin, jos laskettaisiin day past ovulation, nyt olisi dpo 12. Vuodon odotan alkavan ti-ke.
Viime viikon puolessa välissä oli menkkamaisia jomotuksia, mutta nyt niitä ei enää ole ollut. Välillä on jotain pientä samanlaista tunnetta kuin ennen kuukautisia, pääasiassa aika hiljaista kuitenkin. Viime yön nukuin huonosti. Ennen menkkoja nukun yleensä yhden yön huonosti. Sekin viittaa kp1:een.
Ei ole uskoa eikä toiveita, mutten ryve missään epätoivon pohjamudissakaan, kiitos sinne pakastettujen suuntaan. Viikonloppuna tuli jo vuodatettua pettymyksen kyyneleet, kun lauantaina tuli hentoa vuotoa. Se tuli niin odottamattoman aikaisin, että
kolautti enemmän kuin osasin odottaakaan. Sunnuntaina vuotoa ei enää ollut. Onneksi ystävän uutiset kolmennesta lapsesta tulivat perjantai-illlalla, kun olin vielä autuaan tietämätön vuotelusta. Lauantaina en olisi siitä puhelusta ilman parkua selvinnyt.
Lauantaina vuodon havaittuani olisin halunnut mennä yksin jonnekin pimeään asiaa parkumaan. Se ei onnistunut, sillä meillä oli talvilomalaisia yökylässä. Voin kertoa, että aika moneen kertaan illan aikana ehdin toivoa, että he keksivät jostain syystä lähteä pois, jotta pääsisin rauhassa suremaan. Oli vaikea keskittyä kuuntelemaan muiden juttuja ja esittää ehtoista emäntää, kun päässä pyöri "me ei saada ikinä lasta", "me ollaan niitä jotka jää ilman". Ilman julkista repeämistä en illasta selvinnyt, mutta samapa tuo.
Elimistö on hakeutunut jo täysin normaaliin olotilaan ja olen myös siirtynyt elämään sen mukaan.
Minulla tuli siinä kierrossa, jossa tulin raskaaksi, pientä veristä vuotoa tasan viikko siirrosta. Ei se välttämättä ole huono merkki. Vuotelin vielä pitkälle raskauttakin aina silloin tällöin vähän. Aina kun olin jo uskonut olevan "turvallista", niin tuli vähäistä vuotoa. Olisiko ollut joku rv 9 paikkella vasta kun sitä vuotoa ei tullut enää lainkaan. Ja siis tämän pas:in seurauksena syntyi poika, joka täyttää toukokuussa 3 v. :)
VastaaPoistaJotenkin tuo vuoto oli niin tuttua tavallisista kierroista, etten ajatellutkaan että se voisi loppua. Nyt toivon, etten alkaisi toivoa liikoja! Olen kyllä lukenut alkuraskauden vuodoista, mutta...
PoistaMullakin ollut molemmissa raskauksissa kiinnittymisvuotoa. Ekassa ihan kirkasta verta ja tokassa sellaista ruskeaa tuhrua. Eka oli luomu ja vuoto tuli vko ovulaation jälkeen. Toka oli icsi ja vuoto tuli vko siirron jälkeen.
VastaaPoistaMinä aloin kytätä kiinnittymisvuotoa aika pian siirron jälkeen ja ajattelin, että se olisi jo nähty siihen mennessä kun siirrosta tuli viikko.
PoistaMeillä oli ICSI ja 3 päivän ikäisen alkion siirto lokakuussa. Minulla oli haalea punertavaa vuotoa pp10-14 ja vasta verikokeen tuloksen jälkeen kun lopetin Lugesteronin vuoto loppui. Nyt rv 22 menossa ja identtiset kaksoset tulossa!
VastaaPoistaVau! Sinulla meni mahtavasti! Vuoto tuli todella pitkän ajan päästä varsinaisesta hedelmöittymisestä. En kyllä uskalla toivoa yhtään moista onnekkuutta.
PoistaVoi harmi noita tuntemuksia. Minulla alkoi pieni vuoto ekan ivf:n tuoresiirron jälkeen pp9-pp12, ja sitten kun lopetin luget, padot aukesi ja vuoto oli jo runsasta. Nyt tässä jo viikon verran sulateltu negatiivista testitulosta ja katseet jo siirtymässä pakkasukkoja kohti.
VastaaPoistaKyllä sen oman kehonsa jo niin hyvin tuntee, että tietää milloin on kyse kuukautisista ja milloin raskaudesta (keskenmeno viime kesänä). Kaikki oireet, mitä minulla oli, tuli lugesteroneista ja pregnylkin varmaan kummitteli elimistössä toista viikkoa.
Voimia tulevaan, kävi miten kävi.
-Hope
Niin se valittevasti on. Tuntuu, että keho elää omaa elämään juuri niin kuin haluaa ja samat asiat toistuu kuukaudesta toiseen samassa järjestyksessä. Tällainen hormonihoitokaan ei sitä saa pitkäksi aikaa tolaltaan. Silti vähän jossain elää pieni ajatus, jos elämä sittenkin yllättäisi, vaikkei haluaisikkaan.
Poista