Siinäpä viikonloppu parilla sanalla. Lauantaiaamusta oli kurkku kipeä. Sillä tavalla kuin kurkut tapavat olla kipeitä silloin kun happo on niitä yöllä ärsyttänyt.
Suunnitelmalistalla oli sali (jonka siirsin jo perjantailta viikonloppuun), sieniretki ja pitkis. Salilla jäi käymättä.
Lauantaina kierreskeltiin Sipoonkorvessa, kun ensin oltiin käyty toteamassa, että suppikset saavat vielä odottaa vettä ja kasvaa. Kansallispuistokierroksen päälle suunnattiin penkomaan Partioaitta Outlettiin (kun oltiin "niin sopivasti siinä lähellä"). Löysin ulkoiluhousut. Tulevat kyllä tarpeeseen, sillä kalsongit + kuorihousut on aika kuuma yhdistelmä ja kuitenkaan ihan kesäisillä ei enää pärjää. Siellä penkoessa aika vierähti ja reissun päälle kello oli jo kolme.
Uuniin tungettu lohi ja sitä seurannut omenapiirakka vesittivät salikäyntisuunnitelman lopullisesti. Puoli viisi syötiin, mutta vielä puoli 7 oli vielä sellainen olo, ettei ainakaan tuntiin ole asiaa minnekään. Tämä siis siitä huolimatta, että kalan kyytipoikana oli uunijuureksia ja piirastakin meni hyvin kohtuudella. Happosalpaajat hidastavat ikävästi ruuansulatusta a. mahassa ja b. koko järjestelmässä.
Närästys, muut mahan pistelyt ja kurkkukipu olivat läsnä tiiviisti viikonlopun vietossa. Sunnuntaina tein pitkähkön rauhallisen lenkin ensi viikon puolikasta silmällä pitäen. Juostessa olo oli aika hyvä, vaikka lähtiessä kurkku oli ärtynyt. Jaksaminen vaan lopahti kympin kohdalla.
Gastriittiin viittaavat oireet alkoivat jo elokuussa ja siitä alkaen olen syönyt pieniä kausia happosalpaajia. Elokuussa sain, jo näitä ensimmäisiä oireita kärsiessä, syötäväksi 3 viikon antibioottikuurin. Se löi viimeisen naulan gastriittiarkkuun.
Söin salpaajia alkuun joka toinen päivä, niiden sivuvaikutusten vuoksi. Koska sillä ei tuntunut olevan terveyttä edistävää vaikutusta siirryin 1,5 viikkoa sitten joka-aamuiseen salpaajan syöntiin. Viikonloppuna hain reseptillä uuden kuurin ja nyt eri merkkiä, mutta samaa merkkiä, jolla toukokuussa selätin ongelman. Jo parin päivän jälkeen tuntuu, että sen sivuvaikutukset ovat vähäisemmät. Vaikka toki vaikutukset elimistöön yhtälailla haitalliset.
Olen syönyt tänä vuonna 7,5 viikkoa antibioottia, 1000 mg/pvä. Ensimmäisen kuurin alkaessa mulla oli jo valmiiksi lievä gastriitti mahassa (gastroskopiassa todettu). Itse itseään ikävästi ruokkiva kehä. Kun yhden kuurin saa syötyä, alkaa seuraava. Vitamiinien imeytyminen heikkenee ja kuvittelin jo kärsiväni B12-vitamiinin puuteesta, sillä raajoja pisteli ja puuduttin.
Tänään tunsin töihin tassutellessa menkkavihlaisuja. Toki viime päivien salpaajasäätöjen ja närästyksen valossa, odotukset eivät enää olleet korkealla. Elimistö ei ole ottavaisella tuulella, kun se voi huonosti. Vaikka väitin, että oli aktiivinen ja hyvä kuukausi kaikin tavoin?
Tarkkasilmäinen huomaa tästä jo epäkohtia. Voin huonosti, silti haaveilen äitiydestä, mutten malta luopua esimerkiksi puolikkaan juoksemisesta ja antaa itselle aikaa parantua. No, marraskuu on rauhan kuu.
En olisi pari vuotta sitten uskonut haaveilevani siitä, että olisin joskus normaalissa olotilassa ja kohtuullisen hyvinvoiva. Nyt siitä on tullut tavoite nro. 1.
