Tänään sain päähäni hyydyttävän ajatuksen: jäädäänkö me sen takia ilman lasta, kun mulla ei ole rahaa? Tähän mennessä hoitoihin on mennyt 1560 e (2012–2013) + 770 e(2014). Tuo viimeinen n. 770 e on tämän toisen inseminaation hinta. Eli ei periaatteessa vielä ihan hirveän paljoa.
Lääkäri sanoi, että vielä 3. kerran kannattaisi kokeilla inseminaatiota, kun kroppa näyttää siihen hyvin reagoivan (…vaan ei raskautuvan). Siihen hupenisi taas n. 770, puhumattakaan hoidoista siitä eteenpäin. En ole vielä edes uskaltanut ajatella.
Nyt tuo II inssi kokonaan yhteisellä Visalla eli olemme ns. siirtäneet tulevaisuuden tulon kulutuksen tähän hetkeen. Visaa ei pitäisi joutua käyttämään niin, että saldoa ei saa nollille parin lyhennyksen aikana. Lisäksi vielä omalla Visallakin on lyhennettävää.
Tilanne, jossa tuleva palkka on käytetty jo ennen kuin se on tilillä, on ahdistava. Olen itse asiassa viime huhtikuusta alkaen syönyt joka kuukausi säästöjäni: muutama satanen alijäämää/kk. Kohta olen sillä kipurajalla, että säästöistä ei enää maksella.
Voisin pienentää asuntolainan lyhennystä, mutta toisaalta haluan lyhentää sitä nyt kun korot ovat matalalla ja laina lyhenee mukavasti. Toiseksi koska kuvittelen, että voisin jossain vaiheessa olla äitiyslomalla jolloin joutuisin joka tapauksessa muuttamaan lyhennyksen muutamaan sataseen, on mielestäni parempi että makselen nyt.
Haluaisin kuitenkin rahaa säästöön myös äippälomaa ja perheenlisäystä silmällä pitäen. Tällä hetkellä se ei onnistu. Seuraan kuluja niin tarkalla kun niitä voi seurata eli laitan kaikki ylös ja merkitsen punaisella virheostot. Niiden yhteissumma ei ole kovin suuri, koska tilanne on tietysti ollut tiedossa jo pitkään. Olen vetänyt monien asioiden kohdalle nollalinjan, mutta se ei auta, koska pakollisten menojen lisäksi on se hiton Visa.
Kierre: pakko ostaa uudet sängyt, ostetaan kerralla hyvät, niin menee kauan. Maksan sen luotolla ja mies maksaa osuutensa mulle tai vähentelee osuutensa jotenkin muuten. Loma: ostan lennot ja majoituksen Visalla, mies maksaa mulle. Tarvitsen silmälasit, menee 500. Saan lähetteen neurologille, maksan tutkimuksista 400, vakuutuksesta en saa mitään takaisin. Sitten maksan näitä hoitoja alkuun omalla Visalla ja saan vähentää ne yhteisistä kuluista. Mutta ne edelleen ne yli vuosi sitten tehdyt yhteiset ostot kuormittavat tavallaan Visaa ja aina kun saan summan siihen malliin, että ensi kuussa se on maksettu pois, tulee taas joku yllätys.
Visasta on tullut kirosana. Kunhan saan sen tyhjäksi, en käytä sitä kuin äärimmäisen miinuksen uhatessa. Myös asioiden laskeminen euron tarkkuudella ja saldon kyttääminen on stressaavaa. Tähän olisi kannattanut aloittaa säästäminen jo silloin kauan sitten kun heräsi epäilys lapsettomuudesta.
Ymmärrän huolesi. Mä olen aina ihan vauhkona raha-asioista. En millään viitisisi ottaa säästötililtä ja toistaiseksi se on vielä onnistunut, kun ollaan julkisella hoidossa. Onko teillä mahdollisuutta päästä julkisen puolen hoitoihin?
VastaaPoistaItse oon tässä kovasti säästellyt rahaa siihen hätätapaukseen, ettei julkisen puolen hoidoista saada apua ja joudutaan turvautumaan yksityiseen. On jotenkin parempi olla tämän lapsettomuuden kanssa, kun tietää, että vielä on mahdollisuuksia.
Mulla kanssa välillä lipsahtaa Visan puolelle ja oon yrittänyt maksaa sen aina seuraavassa kuussa pois. Välillä sinne on kertynyt isokin summa ja sitten seuraava kuu kärvistellään, koska visa-lasku on syönyt kaikki rahat :/
Kuinka helppoa olisi, kun ei edes tietäisi lapsettomuuden aiheuttamista rahanmenoista. Ajatella, kaikki eivät joudu tuhlaamaan raskautumiseen, kuin ehkä sen raskaustestin verran :(
Kyllä tämä tästä. Ainahan ne asiat järjestyy suuntaan tai toiseen, vaikka tällaiset raha-asiat olisi kyllä pitänyt hoitaa etukäteen (siis säästää). Nyt on vaan mentävä suu säkkiä myöten määräämättömän ajan.
PoistaOlen miettinyt tuota julkiselle puolelle hakeutumista, mutta tie tuntuu pitkältä nyt kun on päästy jo näin pitkälle ja Väestöliittoon on jo muodostunut "suhde".
Julkiselle siirtymistä tai itseasiassa siellä tutkimusten aloittamista on jarruttanut myös matka. Nyt pääsen siirtymään kävellen muutamassa minuutissa. Julkinen tarkottaisi matkustamista bussilla kaupungin toiselle puolelle. Eli joutuisin olemaan paljon ja pahimmillaan yhden viikon aikana useampia kertoja pois töistä. Tätä voisi joutua vähän selittelemään, ainakin niissä tilanteissa kun etsitään yhteisiä palaveriaikoja ja omassa kalenterissa on kolmen tunnin yksityisiä menoja varattuna!
Työantajalle en taas halua kertoa yhtään mitään, koska on yleisesti tiedossa tj:n karsas suhtautuminen äitiyslomiin ja vanhempainvapaisiin.
Olisi kyllä ollut järkevää aloittaakin noin päin, että ensin julkisella nämä helpommat kuviot, perustutkimukset ja inseminaatiot. Niiden tietojen kanssa olisi sitten voinut helpommin siirtyä tarvittaessa yksityiselle.
Kyllähän tuo yksityinen kuulostaa ihan unelmalta!
PoistaMeillä ei yksityisiä klinikoita kotikaupungissa ole, joten siksi oli valittava (ainakin tässä kohtaa) julkinen puoli. Minun oli kerrottava töissä, ei vaan ollut muuta mahdollisuutta. Kotini ja sairaala on eri kaupungissa, kuin työpaikkani ja kuvio meinasi muodostua mahdottomaksi. Kerroin siis töissä ja teen etäpäivän kotoa aina silloin, kun joudun käymään polilla.
Meille tehdään muuten vielä kaksi inseminaatiota ja sitten siirrytään IVF:ään.
Kaksi kuulostaa hyvältä, kun sinulle viime kertakin meni sen viikonlopun takia ohi. Mielestäni oikeutettua saadakin ihan kokonaisia inssikiertoja, ennen siirtymistä seuraavaan vaiheeseen.
PoistaMeilläkin on muuten mennyt jo yli 1500 € näihin kaikkiin juttuihin. Kohta summa varmaan sellainen, että sillä olisi saanut uuden auton.
VastaaPoista