Jos tähän asti olen saanut taivastella hyvää ja oireetonta olo, niin enpä saa enää. Joku pahanilman lintu maalailikin, että kannattaa varautua, että loppupuoliskosta tulee sitten kamalaa, jos alku on mennyt helposti. Näyttää siltä, keskivaiheesta on tulossa kamala, jos tällaisena jatkuu.
Ensin alkoi väsymys. Sitten kipeytyi alaselkä. Sen jälkeen alkoi ahdistavat kivut alavatsalla. Ei pieniä vihlaisuja silloin tällöin, vaan sellaisia, että tekee mieli töissäkin heittäytyä lattialle kippuraan. Suorastaan salpaavia. Silloin kun pahin kipukohtaus iskee, ei uskalla/pysty liikkumaan. Esimerkiksi jos sattuu pahimman kivun aikaan istumaan työtuolilla, vaikkapa epäergonomisesti jalka toisen päällä, sitä ei kipukohtauksen aika voi siirtää siitä mihinkään. Puhumattakaan, että voisi keskittyä töiden tekoon. Tämä on tällaista vähän kuin suolistoon olisi päätynyt joku isohko kulmikas esine, vaikkapa kahvipaketti, joka eteenpäin liikkuessaan aiheuttaa kipua. Illat makaan sohvalla kipeänä ja väsyneenä. Varsinaisten kipukohtausten lisäksi on alavatsalla kokoajan ihan sellainen pieni kivun/arkuuden tunne.
Koska olen jonkin sortin hysteerikko pyysin neuvolasta, että suljettaisiin pois tulehdusten mahdollisuus. Kai nämä jotain normaaleja raskauteen kuuluvia kipuja voivat olla, mutta olin odottanut, että tällainen olisi ajankohtaista sitten kun viikot alkaa 3:lla. Tai edes 2:lla. Jostain syystä kuvittelin, että kesän saa vielä nautiskella elosta ja olosta. Pystyy tehdä yhtä ja toista. Liikkuminen onnistuu jne. Eilen ei onnistunut edes tiskaaminen, koska väsytti ja maha oli niin kipeä että suorassa seisominen ei ollut vaihtoehto.
Tasan kolme viikkoa vielä rakenneultraan. Mitään hankintoja en ole vielä tehnyt. Itselle ostin kaverilta edullisesti ison läjän vaatteita.
Maha on jonkinlainen. Jos tietää niin voi huomata jotain, jollei tiedä, niin ei varmasti huomaa. Omaan silmään täältä ylävinkkelistä maha näyttää vain kamalan rumalta.
17+0
Tsemiä! Itse olenkin sitten päässyt helpolla kolmessa raskaudessani :) Tuollaisista vaivoista ei ollut tietoakaan, pahoinvointiakaan ei ollut. Ainoastaa alkuvaiheissa pientä etovaa oloa, joka sitten nopeasti meni ohi.
VastaaPoistaMistäköhän sekin johtuu, että toisella on enemmän vaivoja ja toisella ei juuurikaan mitään. Hyvää kesää ja odotusta! t.. Anne
Kiitos. Ihan puskista tämä itsellekin tuli, toisaalta peili kertoo, että fyysistä muutostakin on tapahtunut. Ehkä kaikki on hyvin, kun kasvua näkyy :D
PoistaKuulostaa hurjilta nuo kivut. =( Itse olen päässyt kaikenlaisten kipujen suhteen huomattavasti vähemmällä, kuin esikoista odottaessa. Silloin ensimmäiset viikot olivat ihan mieletöntä menkkakipua. Sen jälkeen alkoivat kaikenlaiset kohdun venymiskivut ja loppuraskauden vatsalihakset tuntuivat, kuin niitä venytettäisiin koko ajan. Nyt on kaikki paikat ilmeisesti venytetty valmiiksi, eikä kipujakaan ole. :D Nyt hetkellistä kipua tuntuu ainoastaan silloin kun makuuasennossa venyttää itseään oikein pitkäksi. Mutta kipu lakkaa hyvin nopeasti.
VastaaPoistaPahoinvointia on ollut molemmissa raskauksissa, enkä oikein osaa päättää kummassa oli pahempi, vai oliko samanlainen. Toisaalta esikoista odottaessa töissä oli mielestäni kamalampi olo, kuin mitä nyt oli. Mutta toisaalta nyt on kotona ollut paljon kamalampi olo kuin esikoista odottaessa. Olen maannut lamaantuneena sohvalla ja kaikki kotityöt ovat jääneet. Joku kerta kun yritin ummistaa Pikku Kakkosen aikana silmiäni, niin esikoinen 3 vee tuli tönimään, että "äiti jos meinaat nukkua, niin mene sänkyyn". Ja minähän menin ja torkuin siellä! :D
Minulla taas ei ole ollut lainkaan sellaista vihlaisevaa, repäisevää kipua asentoja vaihtaessa mikä tuntuu olevan normaali. Nämä on tällaisia usean tunnin kohtauksia.
PoistaKotitöitä ehtii sitten kun on energiaa. Toisinaan kyllä tuntuu, että pelkästään tiskikoneen tyhjääminen ja täyttäminen olisi työtä! Kunpa tulisi kesäkelit, siitäkin saisi ehkä virtaa!
Mitä sinulle kuuluu nyt Soilikki? Miten raskaus etenee? t. Anne
VastaaPoista