Ennen kuin tipahtaa. Hitto. Pääsin tässä kierrossa itseni huijaamisen ihmemaailmassa sellaisiin sfääreihin etten koskaan aikaisemmin! Pettymys oli samaa luokkaa. Kun nousimme Finnkinon penkeistä ja näin edessä istuneen naisen raskausmahan, en pystynyt pidättelemään itkua. Ulisin siinä sitten Hobitin päätteeksi julkisesti.
Minkä helevetin takia pitää olla tällänen paska kroppa! Tekisi mieli tökkiä jollakin teräaseella itseä ympäri kehoa. Ei. Tästä oireiden kyttäämisestä on päästävä!
Maanantaina vuoto jatkui. Niukkana, mutta selkeästi sellaisena, että kohta on hanat ihan kunnolla auki. Aamupäivän vielä onnistuin jatkamaan itseni huijausta mm. googlaamalla keskusteluja kiinnittymisvuodosta. No, ei kai se sellaista voi olla enään dpo 10 ja 11. Useimmilla kiinnittymisvuoto on ajoittunut n. viikon sisään ovulaatiosta ja ollut "rusehtavaa". Tämä vuoto ei osunut viikon sisään ja oli rehdisti punaista. Iltapäivällä luovutin, koska vuoto tuntui yltyvän.
Huolestuttaa myös se, ettei rinnoissa ollut mitään tuntemuksia tässäkään kierrossa. Ei ollut siis edellisessä induktio - inssi kierrossakaan. Tämän vuoden aikana yhdessä kierrossa on ollut arkuutta, se taisi olla elokuu. Ne eivät yksinkertaisesti enää reagoi. Olenko elää posotellut hedelmällisyyteni ohi? Ei lasta tänäkään vuonna?
