Mitään ei tapahdu lapsettomuusrintamalla, ei hyvässä ei pahassa, joten ei mitään raportoitavaa. Nyt mielessä siintää loma, jonne täytyy vielä kituutella pari viikkoa. Kieltämättä alkaa lomatuttaa, kun viikko toisensa jälkeen joku sanoo heipat ja häipyy lomailemaan.
Hetkittäin olen yrittänyt kaivaa lapsettomuuden tuskaa esille, juhannuksena onnistuinkin. Tosin ovulaation pyörteissa saattoi tuo mielialakin lipsahtaa vähän synkän puolelle, mikä edes auttoi murheissa rupemisessä. Juhannuksena sain myös flunssan, jota edelleen parantelen. Mutta jotenkin väkinäiseltä tuskailu edelleen tuntuu.
Posti toi kirjeen jossa oli ensimmäinen aika julkiselle. Se on vasta marraskuun lopussa. Siis aika pitkä aika on lomaa hoidoista. Toivottavasti asiat etenee joulukuussa niin, että saisin reseptit tämän vuoden puolella ja pääsisin hyödyntämään lääkekaton.
Eilen posti toi yksityiseltä klinikalta n. 30 euron laskun siitä, että puhelimessa keskustelin ja pyysin lähetteen. Olisivat vielä halunneet keskustella hoidoista ja epäonnistumisesta, mutta tällä hetkellä ei ole haluja sellaisesta keskustelusta maksaa. Palaamme sinne, jos joskus lahjamunasoluihin päädymme/joudumme.
En ole saanut pyydettyä tietoja klinikalta. Kirjoitin tietojenluovutuspyynnön, kun en sellaista valmiina löytänyt. Huomenna tiputan sen laatikkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti