Odottajan liikat

Se sitten jaksaa kiinnostaa. Niin kuin edellisistäkin vuodatuksista voi päätellä. Vuosi takaperin näin tallilla naisen, joka oli jo aika monennella kuulla. Ratsastin samalla tunnilla hänen kanssaan. Hän mahansa kanssa.

En uskaltaisi. En ehkä edes ensimmäisinä viikkoina. Riski tippumisesta on aika pieni (noin kerran/10 vuotta), mutta toisaalta pläjäys kohdalle osuessaan on aika raju ja vaarallinen.  Ajattelin, että jos ensimmäinen inssi onnistuisi saisin hienosti päättää kauden joulukuun loppuun. Ja ilmoittaa, etten jatka kevätkautta. Toisaalta pessimisti ei pety, joten varmaan on syytä ilmoittaa jatkavansa keväällä ja maksaa maksutkin jo joulukuussa.

Muutakin kuin lapsettomuutta

Hmmm, mukavaa on, kun huomaa odottavansa innolla muitakin asioita, kuin lasta ja suunnittelevansa muutakin kuin äitiytymistä. Sitä en tiedä onko se omassa tapauksessa vähän huolestuttavaa, että se muu on liikunta. Johon siis on jo olemassa melko merkittävä pakkomielteisyys ja lähiaikoina koettu treenin ylimeno.

Olen pitänyt lepojaksoa liikunnoista (tai keventänyt ja vähentänyt paljon) viime viikkoina. Ja huomaan, että päivä päivältä polttelee enemmän päästä liikkumaan. Salilla olen käynyt, vähän juossut ja ratsastanut. Mutta nyt myös uinti ja fillarointi alkavat tuntua pitkästä aikaa harkittavilta. Sauvarinteeseen mieli palaa, pitkistä lenkeistä puhumattakaan. Töissäkin olen jotain keskittymishäiriötä purkanut tekemällä välillä saliohjelmia (niitä on kohta monta)...Ergotestikin olisi mukava käydä tekemässä tässä "pk-kauden kynnyksellä".

Viikonloppuna on onneksi vielä Raatojuoksu. Siihen on mukava suunnistukset päättää tältä vuodelta.

Olen  miettinyt liikkumista myös vauvamahan kanssa ja sen ehdoilla. Oma siskoni oli kuopustaan odottaessa liikkeessä alkamoisen myöhään. Hiihtolomaviikolla (9) kävi vielä laskettelemassa ja muutenkin hiihti perinteistäkin vielä maaliskuun puoliväliin. Kuopusensa syntyi huhtikuun lopussa.  Itseäni nuorempi työkaveri taas kertoi, ettei liikkumisesta tullut raskauden aikana yhtään mitään. Niin odotan! Sitäkin...