Olen miettinyt akupunktiota satunnaisesti (etenkin Joulun pyhinä valvoessani) ja eilen sen kummemmin tuumimatta varasin ajan. En tiedä onko se suositeltavaa tässä kierrossa, mutta vaikea kuvitella siitä olevan haittaakaan. Varsinkin kun jonkin verran juttua löytyy akupunktion käytöstä lapsettomuuden hoidossa.
Itse menen unen perässä. Jouluaaton jälkeen tilanne riistäytyi käsistä ja olen kohta viime kesän kaltaisessa tilanteessa. Silloin en nukkunut juuri lainkaan, mutta en ollut hereilläkään. Olin uupunut ja jossain huimaavassa tokkurassa, mm. kykenemätön keskittymään töihin, seuraamaan keskusteluja, sulattamaan syömääni ruokaa ja ajamaan autolla. Lopulta kykenemätön kävelemään suoraan. Ihan tuohon tilaan en ehkä nyt pääse, sillä riskejä ja riippuvuuksia miettimättä olen ottanut joka ilta 1/2 Mirtazapiinin. Se toimii toistaiseksi ja olen nukkunut n.5 h/yö. Mutta se uni ei ole samalla tavalla virkistävää kuin oikea uni.
Jokin bugi minussa on. Menen väsyneenä ja rauhallisena nukkumaan, mutta juuri kun olen livahtamassa uneen, havahdun yhtäkkiä levottomuuteen. Kädet on stressihiessä, syke koholla ja pinna kireällä. Jokin opittu juttu tämä kai on. Alitajuntaan juurtunut.. Koska olen tässä vuoden mittaan ravannut lääkärissä ja neurologilla, koettanut unohtaa, muuttanut rutiineja ja nukkumapaikkoja, rentoutunut, ulkoillut, juonut alkoholia, käynyt avannossa, käyttänyt erilaisia lääkkeitä minkään erityisemmin auttamatta tämä taitaa olla niitä "viimeisiä oljenkorsia".
En ota stressiä, siitä jos ei tulosta tule.
